..olivat siis eilen. Sekä Micro (lue Olavi) että Macro (lue Kauko) toimivat yllättäen uppeesti. Olavista tiesinkin, että menee hienosti, Kaukoboysta en aina ole ihan varma. Yhden variksen Kake mylttäs, mutta pääsin siihen puuttumaan heti, ja se toimi. Seuraavat varekset tulivat ilman haukkomista.

Onneksi Olav-mies ei mylttää (ainakaan vielä) ja tuo nätisti pehmeällä otteellä suoraan käteen. Olavi en pilaa sen olen päättänyt!

Vain silloin tällöin lyhyitä harkoja, iloisella mielellä, ilman paineita, hymyssä suin, rallatellen... jos väsyttää silloin ei harkata, jos kiukuttaa silloin ei harkata, jos on paineita silloin ei harkata, jos ei huvita silloin ei harkata...harkataan vain hyvällä mielellä, iloisella asenteella ja aina kannustavassa hengessä.

Kaukollekin on selvästi löytynyt taas nome-riemu, jonka hukkasin Kauko-paran ensimmäisen elinvuoden aikana. Ymmärsin koko touhun (otin tyhmä ihminen mallia vääriltä hlöiltä) väärin ja Kauko meni ihan piloille. Mutta kuten tiedämme, kaikki on korjattavissa, jopa pilattu nomekoira oikeilla ohjeilla ja maltilla, ilolla ja riemulla :))

Nyt ulos sateeseen ja iloisesti lenksuttamaan!