Meillä on ollut valtavan erikoinen kesä ja syksy....

Omaisiani ja läheisiäni on siirtynyt ajassa ikuisuuteen ja välillä tosiaan tuntui että en uskalla vastata puhelimeen. Pelkäsin kuka nyt on kuollut tai saanut vakavan sairaskohtauksen.

Sen lisäksi että pieni ruskea poikamme Veijo sairastui rokotuksen myötä vakavaan tulehdukseen oma rakas äitini sairastui myös vakavasti. 

Viimeiset 3 kk ovat olleet ihan valehtelematta ne elämäni rankimmat... mutta ehkä se aurinko pilkistää risukasaankin ja lopulta toivon voivani nukkua yöni ilman, että mieltä painaa jatkuva huoli ja suru.

 

Rankkaa on ollut sitä ei käy kieltäminen.

 

Näitä rankkoja aikoja kun olen viettänyt niin väkisinkin olen rankkoja asioita miettinyt.

Olen jakanut tietoa Veijon tulehdussairaudesta kaikille sitä haluaville, jos siten voin yhdenkin pennun vakavan sairastumisen ehkäistä, se on sen arvoista. 

Onneksi Veijo on jo suurin piirtein kunnossa... mutta oikean etujalan asento voi jäädä hieman vinoksi. nyt jalka on jo paljon parempi ja rannenivelen pattikin alkaa olla kasvun myötä hävinnyt. Ja onneksi Veijo kasvaa vielä !!!!!  

ensi viikolla hän täyttää 7kk, joten vielä pari kk varovaisuutta (tosin olen jo ruvennut veijoa harjoittamaan ja lenkittämään rajoitetusti. Riehumiset on vielä pannassa... vaikka välillä en voi häntä hillitä)...

Olemme ottaneet nou-harkkaa ja ehkä Veijosta  tulee vielä taitava isänsä kaltainen metsästyskoira. Jos isänsä jälkiä mentäisiin kuukaden päästä olisi taipparien vuoro... mutta emme mene vaan omaa tahtia ja pikkuaskelin ... katotaan mihin se riittää 

 

Sepen kanssa on aika jäänyt todella vähiin viimisen 3 kk aikana... sepeä kun en voi autossa kuljetella ympäri suomenmaan. tai ottaa sairaalan parkkiin auton

perään odottamaan lenkitystä.

koirat kulkee mukana,  mutta sepe kun ei mahdu tuonne citikan peräkonttiin.....mutta onneksi Sepe asuu Suomisen Ullan ja Mikon luona Jämsässä.

Olen heille ison kiitoksen velkaa ! KIITOS! ... ja paljon enemmän.....

 

mutta elämä heittelee, enkä sille mitään voi.... valitettavasti.

 

parempia aikoja odotellessa - ja kiitos ystävät tuesta! Ilman teitä en olisi selvinnyt tästä syksystä!

... eikä se vielä ole ohi.......