Emäntä on poikien kanssa huiskinut niin ahkerasti pitkin kairoja, että tämä blogin päivitys on jäänyt vähän hungingolle...

On menty mejässä ja metsällä, käytännönjäljellä ja nomeharkoissa ja siinä sivussa tehty palkkatöitäkin .

Olavista on kasvanut mies ja Kauko on edelleen Olavin ehdoton idoli

Vielä on muutama koe tulollaan tänä syksynä ja lomailemme ainakin viikon kaikista harkoista...kunnes sitten aloitamme taas.

Kuulaat syyspäivät ja pikku pakkaset yöllä ovat vähentäneet  ällöjä hirvikärpäsiä   ja metsässä on mukavampi samoilla ja tehdä töitä kun ei ole niin paljon 'kavereita'..

Eilen törmättiin rentouttavalla mettälenkillä hirviperheeseen ihan tosta vaan. Viisipiikkiset kruunut tojossa hirvas seisoi käytännössä siinä käden ulottuvilla ja märehti mitä sitten märehtikään. Kauko ilmaisi hirvet kyllä aikaisemmin, mutta luulin että ne ovat kauempana. Koirat naruun ja tallusteltiin umpi metsästä polulle ja otti pattiin kun Kauko veti (meillä ei narussa vedetä ellei kyseessä ole jälkinaru) ja siinähän se hirviperhe törötti.

Pitäisi uskoa koiraani  .....

Kauko kun hirvet ilmaisi jo aikaisemmin ja käyttäytyi polulle tultaessa juuri kuten käyttäytyy käytännön jäljelläkin lähestyttäessä elukkaa. No emä ja vasa luikkivat tiehensä, mutta herra hirvi jäi vielä meitä töllättelemään. Kunnes sai ilmeisesti perheensä tarpeeksi kauas ja lähti rauhallisesti perään.... Saa nähhä miten tämän perheen käy kun 26.9. alkaa pauke...

Tulossa kovasti tapahtumia ja treeniä meillä edelleen. Kaksi mustaa miestä kun rakastavat työntekoa, eikä emäntäkään sitä välttele

 

kaksikko temuaa kuten aina ........ hurjan näköistä mutta pelkkää rakkautta