Kaukon mejäkoe meni VOI2 arvoisesti Orimattilassa sunnuntaina. Jäljellä tapahtui ikävä piikkilankaan sotkeutuminen. (Verijälki meni ruosteisten piikkilankajäänteiden yli kahdesti.) Kauko parka sotkeutui niihin ja loukkasi anturansa.
Olemme anturaa fiksanneet ja onneksi Kauko on voimakas ja terve, erinom fyysisessä kunnossa ja paksunahkainen kaveri, joten pääsimme ilman lääkekuuria ja ilman leikkausta. 1 cm syvä reikä puhdistettiin ja liimattiin. Nyt ei tosin riekuta, uida tai harrastella vähään aikaan.

Kuinka pitkä toipilasaika on riippuu ihan Kaukon elimistön korjauskyvystä (hienosti sanottu :)  ) luotamme nyt siihen ja toivomme parasta...pelkäämme pahinta....

Toivon, ettei tämä episodi vaikuta tulevan syksyn etenemiseen ja saamme harrastaa vielä ennen lumen tuloa rakastamaamme Mejää!
Ja pääsemme sitä puuttuvaa VOI1 metsästämäään koko Kaukon nuoruuden innolla.

Sunnuntaina ei naurattanut eikä nytkään naurata, mutta helpottunut olo on, ettei Kauko pahemmin loukkaantunut. Sunnuntain ja maanantain välinen yö oli lähes tulkoon uneton, mutta viime yö nukuttiin ja unelmoitiin seuraavista Mejä-skaboista!  :)